Skip to main content
haluton_nainen_helmet_10-07-16

Orgasmiherätyksiä

Toukokuussa sain tajunnan räjäyttävän ja kallioita siirtelevän orgasmiherätyksen. Sellaisen henkisen oivalluksen tällä kertaa. Luin vihdoin Betty Dodsonin klassikon: Sex for One: The Joy of Selfloving. Itsetyydytyksen, masturboinnin ja seksuaalisen heräämisen henkilötarina, joka kietoutuu yhteiskunnalliseen naisasiakeskusteluun upealla tavalla. Mielenkiintoinen elämän tarinana, voimaannuttava ja jopa yllättävän käytännöllinen. Dodsonin perusfilosofia on tiivistetysti: parempi orgasmi, parempi maailma. Mitä enemmän parempia orgasmeja, sen parempi maailma. Kyllä näihin talkoisiin voi lähteä.

”Liberating women one orgasm at a time”

Oma oivallus kirjasta ja Dodsonin muusta työstä liittyy itsetyydytyksen kokonaisvaltaiseen merkityksellisyyteen oman hyvinvoinnin kannalta.  Käytännössä moni ajattelee seksin hyvin yhdyntäkeskeisenä. Kun naisen seksuaalista historiaa pohditaan, usein ensimmäiseksi seksuaaliseksi kokemukseksi huomioidaan ensimmäinen yhdyntä tai räpläily jonkun toisen kanssa. Seksi on seksiä, kun siinä on toisia mukana. Unohdamme pitkäaikaisimman seksikumppanimme: minä itse.

Unohdamme märät unet (joo, tytöt kanssa), ensimmäiset leikit, ensimmäiset itsetyydytyskokeilut, peilin edessä vehkeiden kurkkailut. Unohdamme, emme halua myöntää tai ei ole vielä tullut mieleenkään. Itsetyydytys ei ole jollekin mystiselle ”oikealle seksille” sijaistoiminto, vaan rakastelua itsensä kanssa. Ihan älyttömän kätevä, turvallinen ja varma nautinnon lähde sitä paitsi. Voisimmeko opettaa tyttärille masturbointitaitoja parhaana raskaudenehkäisykeinona? Pelottelu ja pidättäytyminen on niin last season.

Ai entäs ne ei-henkiset orgasmiheräämiset sitten? Klassikko lienee kumppanilta etukäteen tilattu aamuherätys tai sellaisen saaminen pyytämättä ja yllättäen. Itselleni kaikkien orgasmisheräämisten äiti on sellainen, joka tapahtuu surullisena nukkumaan menemisen jälkeen. Pohjalla yksinäinen, alakuloinen, hylätty ja maailman kolhima tunnelma, jonka jälkimainingeissa on nukahtanut räkä poskella sänkyyn kaatuneena.

Kun on oppinut korjaavan unen tilaamisen itseltään, tulee herättyä hikisenä ja hengästyneenä, posket punottaen yöllisistä seikkailuista elinvoimaiseen ja omaehtoiseen orgasmiin. Pienet kiitokset alitajunnalle (tai missä ne unet nyt sitten syntyykään), orgasmienergian venyttely varpaisiin saakka ja siitä sitten taas jaksaa maailman myrskyihin kirmata. Harjoituksen tulosta tämäkin.

Dodsonin työssä keskeistä on, että tiedolla ja harjoittelulla ihmisestä tulee oman orgasminsa mestari. Se ei ole kumppanin tai muun seksijumalan vastuulla. Käsitöitä, leidit, käsitöitä. Ja niitähän kirjassa riittää. Kollega totesi sitä lukiessaan, että ei tätä runkkaamista kestä sivutolkulla kahlata. Että semmoisella taustahuomautuksella kirjan kimppuun! Käytännönläheistä keskustelua sooloseksistä ja orgasmeista löytyy täältä.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

4 thoughts on “Orgasmiherätyksiä

  1. Kiitos kirjoituksesta! Se kirvoitti (mies)kumppanin kanssa keskustelun siitä, onko sooloseksi rakastelua vai ei. Keskustelun tuloksena päättelisin, että naisen näkökulmasta hyvinkin, kun taas mies kokee toiminnan aika eri tavalla. Minusta on mukava ajatella sitä itsensä hemmotteluna 🙂

  2. Kiitos Laura palautteesta! Onpa erityisen ihastuttavaa kuulla, että teillä on herännyt keskustelua. Jokaisella on varmasti oma tarkoituksensa ja toiminnan kokemus sooloseksille. Yhtä varmasti siinä on myös havaittavissa jotain pelivehkeellisiä eroavaisuuksia myös. Tässähän tekisi mieli kysyä (retorisesti toki), että jos se itsetyydytys olisi rakastelua, niin minkälaista toimintaa se silloin olisi.

  3. Retorisesti vastaisin, että se olisi mukavaa ja miellyttävää toimintaa, joka syntyy halusta tuottaa nautintoa itselle. Sellainen me time -hetki 🙂 Sitä ei tehdä siksi, että jotenkin pitäisi, vaan siksi että tekee mieli.

  4. Mä miehenä koen itsetyydytyksen nykyään nimenomaan Rakasteluna. Ennen en olisi käyttänyt tätä sanaa ehkä sen takia, että se on aikoinaan omassa mielessä leimautunut sellaiseksi hollywood-disney-isorakkausrakkaus-tyyliseksi sanaksi, jota ei ehkä ihan heti tee mieli yhdistää munanvemppailuun. En olisi käyttänyt sitä myös sen takia, että tuohon sanaan tuntuu sisältyvän sellainen rakkaus-hyväksyntä-arvostus-fiilistely-tyyppinen meininki, jota ennen ei oikein osannut tuntea itseään kohtaan. Sen sijaan nykyään kun itsestään tykkää niin hemmetin paljon, niin rakastelu on melkeinpä se ykkössana jota tästä haluaa käyttää :–)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *