Skip to main content
dreamstime_m_57964892

Onko seksillä hintaa?

Mitä/mistä maksetaan ja kenelle se on ok? Vai onko?

Matkailu avartaa, sanotaan. Joskus matka vie ihmisen asioiden äärelle, jotka räjäyttävät tajunnan.  Joskus asioiden äärelle, joita on  vaikea sulattaa, hyväksyä tai edes sietää. Itselle juuri nyt on vaikea nähdä vastikkeellisen seurustelu viehätystä ja logiikkaa. Sikäli kun siitä logiikka on löydettävissä. Rehellisyyden nimissä sitä on tämän matkan aikana ollut jopa vaikea kestää katsella. Väsyttää.

Turistikohteen katukuvan klassinen asetelma: länsimaalainen mies, thaimaalainen neito. Kauneushoitolassa vaihdetaan kokemuksia siitä mitä kenenkin neidon keeper antaa ja onko kenellä sellaista vai ei. Päivän hintaa erilaisille palveluille ei ole vaikea löytää ja jotenkin sitä kuvittelee erottavansa helpostikin potentiaaliset asiakkaat palveluntarjoajista ihan pelkästään sukupuolen ja lähtömaan pohjalta. Kuvittelee siis. Kuvittelee.

Amerikkalainen rouva pitää minua uima-altaalla sosialistina, koska en ole ymmärtänyt jalkojeni välissä olevaa vaihtotaloutta. Ei niin, että siitä tai elämästäni kahta lausetta enempää ehdittiin vaihtaa, mutta kun nyt olen reissussa ilman miestäni, on se suht selvää. Ei tuo ymmärrä minkä päällä istuu. Luonnollisesti sekin oli selvää, että mies on oltava. Tässä iässä. Kun on tiennyt 19-vuotiaasta, että elämässä rikas mies on tavoite, on sitä kohti voinut systemaattisesti mennä.

Altaalla kuuttakymppiä lähestyvät rouvat jakavat sankaritarinoita jättämistään elämäntilanteista. Sitä ja tätä omaisuutta on jätetty taakse ja siirrytty eteenpäin. Kyyninen sosialisti saattaisi todeta, että kuviossa on lähinnä vaihtunut mies. Idealisti havaitsisi, että ehkäpä myös on osattu paremmin valita sellainen puoliso, josta tykätään ja suhde, jossa rakkautta on.

”Hei kulta, montako suihinottoa tämän kaulakorun ostaminen edellyttää?” Vitsi, vitsi. ”Kuinka paljon Paul McCartney maksoi avioeronsa yhteydessä per laaki?” Noin satatuhatta puntaa, jos oletetaan, että sai kerran päivässä. Miehet ovat vähän yksinkertaisia, kun eivät oivalla, että ei näiden (oletettavasti thaimaalaisten) naisten kanssa kannata naimisiin mennä. Seksi loppuu välittömästi. Tämä tiedetään.

Illan pimetessä ja juotujen drinksujen lisääntyessä seuraa syvällisen keskustelun tunnustuksellinen osuus. “Mitä teet, jotta saat toisen ymmärtämään, kuinka paljon hän sinua satuttaa”, minulta kysytään. Öö…Sanon siitä…? Eikun ihan oikeasti mitä teet? Nyt olisi syytä vaihtaa kansainvälisiä naisten vinkkejä ihmissuhdepeliareenalla. ”Hyväksi havaittu keino on lähteä miehen kaverin kanssa viikonloppureissulle. Ei sitä tietysti panna pidä, koska rajoja ylittyisi, mutta voi vähän rehvastella romanttisista illallisista ja sen tapaisista.” Jep, jep. Pistänpä mieleen.

Ei niin, etteikö itsekin olisi joskus kihissyt koston raivo silmissä ja miettinyt kaikenlaisia siitäs sait -skenaarioita ihmissuhteissaan. Totta kai on. Lisääkö se yhteistä hyvää, jos ottaa harkitun kostamisen pelimerkit käyttöön? Tuskin. Hämmentävän normaalia on ajatella, että heterosuhteessa nainen on aina se antava osapuoli ja mies saava. Jokaisesta seksikerrasta ikään kuin syntyy velkaa ja plussapisteitä kertyy suhdetilille.

Tuoko se yhteistä hyvää, että kokee olevansa jotenkin tavaransa vartija ja seksin armollinen antaja? Tuskin. Jos tuo tiskaa astiat, saatan antaa tänään. Kun tuo jättää tulematta ajoissa kotiin, olen antamatta. Kun tuo on lähdössä poikien kanssa baariin, annan etukäteen, ettei sitten petä. *

Olisikin helppoa, jos seksin vastike olisi niin yksinkertaista kuin raha tai tavara. Pitäisi vaan miettiä mikä on eri toimintojen käypä kurssi, mutta se onkin sitten jo ihan toinen pohdinta. Haastavampaa on itse kunkin pohtia, minkälaiseksi ruumiinosaksi minä olen itseni ja kanssaihmiseni tänään määrittänyt tai jopa alistanut. Ja miten minä suhtaudun niihin, jotka näin ovat täydessä tahdossa ja tietoisesti päättäneet tehdä.

*Ajatus nousi mieleen tästä seksipäiväkirja-artikkelista. Kyseinen maininta ei ollenkaan ollut artikkelin ydin ja hyvin mahdollisesti täysin irti kontekstista revitty. Kuitenkin juuri tuo lause jäi viikoiksi päähäni pyörimään. Että näinkö me jalkovälillä kuvittelemme kumppaniamme hallitsevamme.

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *